Hannukaisen kaivoshankkeessa hyödynnetään kahta malmiesiintymää Kolarin Hannukaisen alueella, Hannukaisen ja Kuervitikon louhoksia. Louhinta tullaan toteuttamaan avolouhintana. Avolouhosten lisäksi Hannukaisen kaivosalueelle tulee sijoittumaan läjitysalueet, suojavalli, puhdasvesiallas, käsiteltävien vesien altaat ja maanalainen murskaamo. Rautuvaaraan sijoittuvat rikastamo, rikastushiekka-alue, vesienkäsittelylaitos, tasausallas sekä ratapiha rikasteen junaan lastaamista varten. Lisäksi kaivos tarvitsee lämpölaitokset Hannukaiseen ja Rautuvaaraan sekä tarvittavat tiet ja voimajohdon. Avolouhosten ja rikastamoalueen välille on suunniteltu yhdeksän kilometrin pituinen pääosin maanpäällinen hihnakuljetin, jolla murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta Rautuvaaraan. Työmaateiden rakentaminen, pintamaan poisto ja eteläisen sivukivialueen rakentaminen aloitetaan Hannukaisessa sitä mukaa kuin lupa-asiat edistyvät. Hannukaisen suojavalli rakennetaan ennen varsinaisen tuotannon alkamista. Vesienhallintaan ja -käsittelyyn liittyvä infrastruktuuri, pumppaamot ja vesialtaat rakennetaan varhaisessa rakennusvaiheessa.
Kaivosalue on kooltaan 29,5 km2, josta aidattua aluetta eli varsinaista toiminta-aluetta on Hannukaisessa 1600 hehtaaria ja Rautuvaarassa 600 hehtaaria.
Kaivostoiminta aloitetaan Hannukaisen avolouhoksella. Uuden avolouhoksen alle jäävät nykyiset, vanhat louhokset.
Koko n. 220 ha; maksimipituus 2500 m, maksimileveys 500-1800 m, maksimisyvyys 250 m.
Kuervitikon louhos avataan alustavan suunnitelman mukaan 11 vuoden kuluessa Hannukaisen louhinnan aloituksesta.
Koko n. 64 ha; maksimipituus 1200 m, maksimileveys 700 m, maksimisyvyys 110 m.
Kaivoksen louhinnassa syntyy paljon sivukiveä ja sitä tullaan hyödyntämään maanrakennuksessa. Sivukiven ja maa-ainesten läjitysalueen koko on 440 hehtaaria, maksimikorkeus +320 metriä meren pinnan ylapuolella, keskimääräinen kaltevuus 1:3.
Kaivosalueen sekä Äkäsjoen rannalla sijaitsevien loma-asuntojen ja vakituisesti käytössä olevien asuntojen välille rakennetaan suojavalli minimoimaan melu-, pöly-, ja maisemahaitat kaivokselta. Suojavalli tehdään rakentamisvaiheessa kaivosalueelta poistettavista pintamaista. Suojavallissa hyödynnetään noin 2,7 miljoonaa kuutiota pintamaita ja kiviä sekä soveltuvin osin louhetta. Vallin reuna-alueille sijoitetaan parempia maamassoja luiskien pysyvyyden varmistamiseksi. Suojavallin pintaan levitetään kasvukerros, joka koostuu alueelta kuorittavista savisista ja eloperäisistä maista. Pintaan levitetään nopeasti itävää siemensekoitusta tai kunttaa, jotta suojavalli maisemoituu ympäristöön.
Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden välille rakennetaan kuljetuskäytävä, joka yhdistää Hannukaisen ja Rautuvaaran alueet. Hannukaisen murskaamolta ensimmäiset 700 metriä rakennetaan maanalaisena tunnelina ja sen jälkeen noin kahdeksan kilometriä maanpäällisenä osana Rautuvaaraan. Hihnakuljettimen reitin valinnassa on käyty läpi useita eri reittivaihtoehtoja, joista on valittu vähiten haitallinen vaihtoehto sekä ympäristölle että lähistön asutukselle. Kuljetuskäytävällä sijaitseva hihnakuljetin mahdollistaa murskatun malmin kuljettamisen Hannukaisesta Rautuvaaran rikastamolle sekä viisi metriä leveän huoltotien. Myös rakennettavat vesiputkilinjat Hannukaisen altailta rakennetaan kuljetuskäytävän kanssa samaan linjaan. Hihnakuljetin tulee olemaan katettu ja suojattu sivuseinillä pölyhaittojen ja melun vähentämiseksi. Kolmelta sivulta kuljetin on peitetty täysin. Toinen sivuseinistä on verkkoseinä huollon helpottamiseksi. Reitin varrelle toteutetaan porojen ja muiden eläinten sekä metsäkoneiden ylitys- ja alituskohtia, joiden tarkempi toteutus ja sijainti sovitaan yhdessä mm. paliskunnan, Metsähallituksen ja muiden sidosryhmien kanssa.
Kuljetin on 9 km pitkä ja 20 metriä leveä. Kuljetin kulkee pääosin metsässä ja sen yläkorko on noin 3,5 metriä.
Malmin välivarasto
Murskaamo
Kaivoskonekorjaamo
Kaivoskoneiden varikkoalue
Kaivoskoneiden tankkausasema
Konttorirakennus ja sosiaalitilat
Pysäköintialue
Lämpölaitos
Sähköasema
Räjähdysaine- ja kemikaalivarastot
Koko noin 15 ha
Malmivarasto
Rikastamo (prosessirakennus)
Sakeuttimet
Tuotevarastorakennus
Konekorjaamo
Konttorirakennus ja sosiaalitilat
Laboratorio
Tarvittavat parkkipaikat ja pihat
Lämpölaitos
Kemikaalivarasto
Sähköasema
Vesienhallinta- ja käsittelyrakenteet
Pumppaamot
Koko noin 25 ha
Hannukaisen alueella muodostuvat vedet johdetaan veden laadusta riippuen Hannukaisessa sijaitsevaan puhdasvesialtaaseen tai käsiteltävien vesien altaaseen. Puhdasvesialtaasta ylitevesi pumpataan Rautuvaaran tasausaltaaseen. Hannukaisessa muodostuvat, toiminta-alueiden ulkopuoliset puhtaat valumavedet johdetaan Äkäsjoen, Valkeajoen ja Kuerjoen suuntiin. Rautuvaaran alueella muodostuvat teollisuusalueen ja rikastushiekka-alueen vedet puhdistetaan ja kerätään Rautuvaaran tasausaltaaseen. Ylitevesi, jota ei käytetä prosessissa, puhdistetaan ja puretaan tasausaltaalta putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Rautuvaarassa muodostuvat puhtaat valumavedet johdetaan Niesajokeen.
- Hannukaisessa sijaitseva puhdasvesiallas 66 ha, vesitilavuus 1,9 Mm3,
- Hannukaisessa sijaitseva käsiteltävien vesien altaat 23 ha, vesitilavuus 1 Mm3.
- Rautuvaarassa sijaitseva matalarikkinen rikastushiekka-allas, 37,8 Mm3
- Rautuvaarassa sijaitseva korkearikkisen rikastushiekan varastoaltaat 1 ja 2, 9,6 Mm3
- Rautuvaarassa sijaitseva tasausallas 15 ha, vesitilavuus ylärajalla 0,47 Mm3
Kaikki Hannukaisen ja Rautuvaaran alueilla muodostuvat käsittelyä vaativat vedet sekä rikastamon prosessista poistuvat vedet käsitellään erillisessä vesienkäsittelylaitoksessa. Keskitetty vesienkäsittely käsittää kolme erillistä vesienkäsittelyä: käänteisosmoosilaitoksen, sulfaatinpoiston ja kalkkisaostukseen perustuvan vesienkäsittelyjärjestelmän haitallisten metallien poistamiseksi vedestä.
Purkuvedet pumpataan Rautuvaaran tasausaltaasta Muonionjokeen noin 11 kilometriä pitkää maanalaista putkilinjaa pitkin. Putkilinjan muodostaman käytävän leveys on noin kymmenen metriä. Putkilinjan pumppaamo sijaitsee tasausaltaan läheisyydessä. Pumppauksen maksimi mitoitusvirtaama on 4000 kuutiota tunnissa. Purkupaikka on valittu siten, että joen virtausnopeus on purkukohdassa riittävän suuri, jotta sekoittuminen tapahtuu tehokkaasti, jääpatojen muodostumisriski on pieni ja rannalla ei ole asutusta purkupaikan läheisyydessä. Ylitevedet pyritään purkamaan siten, että purkuvesien aiheuttamat vedenlaatumuuttujien pitoisuusnousut purkupaikan välittömässä läheisyydessä olisivat mahdollisimman pieniä.
Palautteesi on meille tärkeää. Kerro ajatuksesi alla olevalla lomakkeella tai ota muuten vain yhteyttä. Vastaamme jokaiseen viestiin mahdollisimman pian.