Kaivostoiminnasta syntyy monenlaisia vaikutuksia, jotka tulee ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa. Esimerkiksi ympäristö- ja maisemavaikutuksia voidaan minimoida tarkalla suunnittelulla. Olemme laatineet keskeisiä toimenpiteitä, joilla voidaan minimoida kaivostoiminnan vaikutuksia Kolarissa:
Vesienkäsittely
Kehitämme, testaamme ja pilotoimme uusia vesienkäsittelymenetelmiä, jotta kaivoksen purkuvesistä ei aiheudu haittaa ympäristölle.
Lupaprosessi
Kaivostuotantoa tullaan toteuttamaan tiukkojen kaivos- ja ympäristölupavaatimusten mukaisesti. Toiminnan aikaiset sekä toiminnan jälkeiset riskit on tunnistettu ja toimenpiteet riskien vähentämiseksi on suunniteltu.
Kestävä kehitys ja kiertotalous
Olemme sitoutuneet tekemään mahdollisimman puhtaan metallikaivoksen. Tämä sisältää resurssitehokkuuden parantamisen, kierrätyksen ja uusien innovaatioiden kehittämisen. Kaikki sivuvirrat pyritään hyödyntämään ja näin voimme minimoida jätteiden synnyn.
Ympäristövaikutusten seuranta ja hallinta
Olemme tehneet kattavat ympäristön nykytilaselvitykset ja tulemme seuraamaan ja hallitsemaan toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia, mukaan lukien ilmanlaadun ja melun tarkkailun, sekä maaperän ja vesistöjen laadun varmistamisen.
Paikallisyhteisön osallistaminen ja avoin viestintä
Käymme jatkuvaa vuorovaikutusta paikallisyhteisöjen kanssa. Viestimme kaivossuunnitelmistamme ja ajankohtaisista asioista aktiivisesti ja huolehdimme, että tietoa on saatavilla riittävästi. Teemme säännöllisesti asukaskyselyitä saadaksemme palautetta ja ymmärtääksemme paremmin yhteisön huolia ja odotuksia. Olemme olleet muun muassa mukana neuvottelemassa Kemi-Kolari –junaradan sähköistämistä. Rikastekuljetukset tehdään junalla, jotta rata saa kannattavuutta. Pyrimme työllistämään pohjoissuomalaisia työntekijöitä.
Toiminta aiheuttaa pölyä, melua ja räjäytykset tärinää:
- Räjäytykset 2-3 x vko, ilmoitukset ennakkoon laajasti
- Kuljetusreittien kastelu, alueellinen vesisumutus ja pölynsidontamenetelmät
- Murskaamo sijoitetaan maan alle, jotta melu ja pöly vähenee
Sivukiviläjitykset tulevat näkymään maisemassa tuotannon edetessä:
- Maisemointi on jatkuvaa tuotannon alusta lähtien
- Sivuvirtojen hyödyntäminen, jätteiden minimointi
- Geopolymeerin hyödyntäminen pohja- ja pintamateriaalina
- Maisemointi sovitetaan ympäröivään maisemaan
Suojavallilla minimoidaan vaikutuksia kaivosalueen läheisyydessä oleviin kiinteistöihin:
- Estää melua, pölyä ja tärinää
- Suojavalli maisemoidaan kasvualustalla ja istutuksilla
Vaikutuksia poroelinkeinoon:
- Toiminta-alue aidataan huolellisesti
- Hihnakuljetin on suunniteltu niin, että poroilla on vapaa laidunnus lähes koko matkalta
- Osa toiminnoista rauhoitetaan poroerotuksen ajaksi
Kaivostoiminta voi aiheuttaa useita ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät erityisesti vesistöihin, ilmaan, maaperään ja paikalliseen luontoon. Seuraavassa on keskeisiä ympäristövaikutuksia ja esimerkkejä toimenpiteistä, joilla pyrimme hallinnoimaan vaikutuksia.
Vesistövaikutukset:
- Vesistövaikutukset tarkasteltu pahimpien skenaarioiden kautta, joten turvamarginaalit ovat suuret, eikä poikkeamatilanteet vaikuta vesistöjen tilaan
- Mittaroinnit aloitettu jo nyt, jotta tuotannon aikana voidaan nopeasti reagoida muutoksiin
- Rikastamolla on 95 %:n vesikierto
- Alueen vesistöjen ekologista tilaa valvotaan tarkasti toiminnan aikana ja sen jälkeen
- Kaikki käsittelyä vaativat vedet johdetaan vesienkäsittelyyn
- Purkuputken paikka on valittu niin, että joki sekoittaa veden tehokkaasti ja minimoi vaikutukset vesistöön
- Pitoisuusmuutokset jäävät pieniksi Muonionjoessa
Maisemavaikutukset:
- Maisemointia tehdään tuotannon alusta lähtien, jotta maisemavaikutukset voitaisiin minimoida
- Suojavalli maisemoi kaivostuotantoa Ylläkselle johtavan tien varressa
- Louhosten ja läjitysalueiden maisemointisuunnitelmissa otetaan huomioon niiden sijoittelu niin, että ne eivät ole suoraan näkyvissä herkistä maisemakohteista
- Murskaamo rakennetaan maan alle. Maanalainen murskaamo estää pöly- ja meluhaittojen leviämisen ympäristöön, mikä auttaa maisemavaikutusten lisäksi myös ympäristövaikutusten hallinnassa
- Malmin kuljetetaan rikastukseen maanpäällisellä hihnakuljettimella, joka sijoitetaan siten, että se häiritsee mahdollisimman vähän alueen näkymää. Hihnakuljetin vähentää tieliikenteen tarvetta, mikä vähentää pöly- ja meluvaikutuksia
- Alueelle asennetaan suunnattavia valoja, joiden tarkoituksena on minimoida valon hajaantuminen ympäristöön. Valon voimakkuutta ja käyttöaikaa optimoidaan
Päästövaikutukset:
- Dieselkäyttöisten koneiden määrä minimoidaan ja suositaan sähkö- ja biopolttoainekäyttöisiä laitteita energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi
- Kaikki kuljetukset optimoidaan
- Rikasteet kuljetetaan junalla, jotta tieliikenteen päästöt vähenee
Olemme mallintaneet louhinnan etenemää. Siitä voi hahmottaa kaivostoiminnan rakenteiden vaikutusta ympäristöön.
Mallinnevideon toimintojen sijainnit voivat jonkin verran vaihtua suunnitelmien edetessä.
Työllisyysvaikutukset
Kolarin kaivos on avautuessaan suurin teollinen työnantaja Kolarissa. Kaivos työllistää rakennusaikana noin 500 henkilöä ja tuotannon aikana noin 300 henkilöä. Kaivoksen avautuessa työpaikat tulevat olemaan kokoaikaisia, vakituisia työpaikkoja. Suuri osa tulevista työntekijöistämme asuu tai tulee asumaan Pohjois-Suomessa.
Lisäksi kaivostoiminta synnyttää suoria ja epäsuoria työpaikkoja paikallisille toimijoille ja palveluyrityksille. Kerrannaisvaikutus koskee laajasti palvelusektoria, kuljetuksia ja alihankintaa.
Yleiset vaatimukset kaivosalalle:
- Vähintään 18 vuoden ikä
- Työturvallisuuskortti
- Työtehtäväkohtaiset tulityö- ja ammattikortit
- B-kortti
- Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti
Taloudelliset vaikutukset
Kolarin kaivoksen arvioidut taloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä ja ulottuvat paikalliselta tasolta koko Suomen talouteen. Hankkeen aikana syntyy liikevaihtoa, arvonlisäystä sekä verotuloja, ja nämä vaikutukset ulottuvat koko kaivoksen elinkaaren ajan.
Kolarin kaivoksen alkuinvestointi tulee olemaan 300 miljoonaa euroa, jolla rakennetaan muun muassa rikastamo, vedenkäsittely ja infra. Palvelut pyritään ulkoistamaan paikallisille yrityksille.
Lupahakemuksissa nettoliikevaihdon on laskettu olevan noin 203 miljoonaa euroa vuodessa, eli yhteensä noin 3 850 miljoonaa euroa. Liikevaihto on laskettu pitkän aikavälin keskiarvoihin perustuvilla tonnihinnoilla.
Kolarin kaivoksen on laskettu tuottavan:
Verotuloja Suomeen 1 583 miljoonaa
Verotuloja Kolariin (72)+23 =95 miljoonaa
Verotuloja Länsi-Lappiin 125 miljoonaa
Verotuloja muualle Suomeen 212 miljoonaa
Verotuloja valtiolle 1 208+15=1 223 miljoonaa
Verotuloissa ei ole huomioitu kaivosveron vaikutuksia.