Usein kysyttyä
Heräsikö kysymyksiä, tarvitseko lisätietoa tai etsitkö materiaaleja
Kuinka paljon räjäytyksistä aiheutuu rakenteellisia vahinkoja lähikiinteistöihin ja millaisten etäisyyksien päähän ne ulottuvat?
Vastaus:
Räjäytysten aiheuttamia vahinkoepäilyksiä tulee ajoittain. Kun tällainen epäily tulee, kannattaa ihan ensimmäiseksi ottaa heti yhteyttä kaivosyhtiöön, niin vaikutuksia päästään yhdessä selvittämään. Räjäytyksistä ja niiden vaikutuksista kerätään jatkuvasti ja varsin monipuolisesti dataa, jota voidaan hyödyntää selvityksissä.
Yleisimmin jos tärinäongelmia syntyy, puhutaan noin sadan metrin säteestä räjäytyksen ympärillä. Tällaisella isommalla avolouhostyömaalla tulee alkuun seurata tärinöitä kilometrin säteellä ja myöhemmin mittaustiedon karttuessa mittausaluetta voidaan usein supistaa. Rakenteisiin tulevia vahinkoja kaivosalueen ulkopuolella ei pidetä kovinkaan todennäköisenä, mutta ei niitä voida myöskään kokonaan poissulkea.
Miten tärinä vaikuttaa eläimiin?
Vastaus:
Se on yksilöllinen juttu. Siinä vaiheessa, kun räjäytyksiä aletaan suorittaa, kannattaa alkuvaiheessa tarkastella eläinten käyttäytymistä. Jotkut eläimet eivät ole millänsäkään, mutta jotkut voivat hätääntyä. Osa eläimistä, kuten porot ja peurat tottuvat kaivosräjäytyksiin hyvin nopeasti, kun räjäytykset suoritetaan aina tiettyyn aikaan.
Montako kertaa Kolarin kaivoksella on tarkoitus räjäyttää viikon aikana? Tehdäänkö räjäytykset aina samaan aikaan? Ja kauanko yksi räjäytys kestää?
Vastaus:
Yleensä räjäytellään aina samaan aikaan. Viikon aikana on tarkoitus räjäyttää 2-3 kertaa. Iso räjäytys kestää muutamia sekunteja.
Tuleeko räjäytysten aiheuttama paineaalto rakennuksiin sisään?
Vastaus:
Paineaalto voi tulla rakennusten sisään aukkojen, kuten avoimien ikkunoiden ja ovien kautta. Ikkunoiden helinä ja astioiden kilinä ovat tyypillisiä paineaallon vaikutuksia, mutta louhintaräjäytysten aiheuttama paineaalto aiheuttaa rakenteellisia vahinkoja erittäin harvoin.
Kuinka kauas räjäytysten aiheuttama pöly leviää ja kuinka paljon pölystä valitetaan?
Vastaus:
Riippuu tuulesta, ilmankosteudesta ja siitä missä kohtaa räjäytetään. Pinnasta räjäytettäessä pöly leviää kauemmas kuin syvemmällä louhoksessa räjäytettäessä. Pölyn leviämisessä puhutaan arviolta sadoista metreistä, voi olla jopa kilometrin verran myötätuuleen.
Räjäytyspölyjä voidaan hallita. Hienoainesta voidaan vähentää, kenttää voidaan kastella ja suolata, mikä sitoo pölyä. Joskus räjäytysten pinnalle sijoitetaan vesipusseja, joista muodostuu kentän ylle vesisumu ennen räjäytystä.
Kyllä niistä valitetaan jonkin verran. Kaivoksissa primääripölynlähde on kuitenkin muualla kuin räjäytyksissä. Esimerkiksi kun autoilla ajetaan, siitä leviää koko ajan pölyä. Autopölyn osuus pölyn määrästä on paljon isompi kuin räjäytyspölyn osuus. Kaivospölyjä voidaan minimoida, mutta eroon niistä ei pääse.
Minkä kokoiset räjähdevarastot tulevat kaivoksille?
Vastaus:
Yleensä tehdään noin 50 tonnin räjähdeainevarastot.
Kolari on matkailukunta. Tuleeko räjähdepöly näkymään matkailualueilla?
Vastaus:
Lähialueilla pöly näkyy esimerkiksi lumihangella. Jällivaaran kaivoksessa tehdään Euroopan suurimmat räjäytykset ja pöly näkyy siellä kilometrin kahden päässä kaivoksesta, mutta kaupunkiin tai matkailualueille se ei ulotu.
Kuinka kauas räjäytysmelu kantautuu ilmassa?
Vastaus:
Useita kilometrejä. Melun liikkuvuus on myös riippuvainen tuulensuunnasta ja ylipäänsä säätilasta. Tuotantoräjäytyksen aiheuttama ääni muistuttaa pääosin huminaa tai murinaa, eikä ole häiritsevää kuin lähialueella. Louhosseinämien räjäytyksistä kantautuva ääni on usein tuotantoräjäytyksen aiheuttamaa ääntä kovempi ja terävämpi, mutta näitä räjäytyksiä suoritetaan tuotantoräjäytyksiä harvemmin.
Kuinka lähialueita varoitetaan räjäytyksistä?
Vastaus:
Lähialueille suunnitellaan tiedotus asukkaiden kanssa yhdessä. Esimerkiksi kännykkään voidaan lähettää viesti tai sähköposti. Myös muita kanavia on yleisesti käytössä.
Kuinka paljon ja millaisia tapaturmia tapahtuu kaivoksissa vuosittain ja kuinka suomalainen kaivosturvallisuus asettuu tilastoihin, jos verrataan muuhun maailmaan?
Vastaus:
Kyllä niitä sattuu, mutta yleisiä ne eivät ole. Yleisin ja vaarallisin tilanne on maanalaisissa kaivoksissa panostustyö. Se on sellainen toimenpide, jota ei voi mekanisoida, eli työntekijä on alttiina ympäristön vaaroille ja riskeille.
Avolouhoksessa vaarallisinta on se, että kallionraossa jäätä ja se voi tippua. Pitää olla tähystäjä tai ennakoidaan vaarallisen vaiheen työ siten, että esimerkiksi odotetaan, että jää sulaa. Nykyään on myös skannaavia kameroita, joilla valvotaan avolouhoksia ja ne reagoivat kallion liikkumiseen. Lisäksi putoamisvaara on avolouhoksilla merkittävä riski, mutta riskien arvioinnilla ja siihen pohjautuvilla turvallisuustoimenpiteillä edellä mainitut vaaratekijät on saatu hyvin hallintaan. Yleisesti ottaen kaivostoiminta on Suomessa hyvin turvallinen teollisuuden ala, ja suurin osa tapaturmista on nilkan nyrjähdyksiä ja venähdyksiä.
