Hannukainen Mining hakee lupaa vanhan kaivosalueen edelleen hyödyntämiseen

Hannukainen Mining on jättänyt voimassa olevan kaivoslain mukaisen kaivoslupahakemuksen kaivoslupaviranomaiselle eli Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (TUKES) tänään.
– Hakemuksen päivitys on mahdollistanut dokumenttiemme ajantasaistamisen ja yhdenmukaistamisen ympäristölupahakemuksemme kanssa, mikä helpottaa hankkeen kokonaiskuvan hahmottamista ulkopuolisille. Voimassa oleva kaivoslaki huomioi keskeiset sidosryhmämme paremmin, kaivoshankkeen hankejohtaja Jaana Koivumaa sanoo.

Aiemmin Hannukainen Miningille myönnettiin kaivospiiripäätös kaivoslain 621/2011 siirtymäsäännösten mukaisesti. Hallinto-oikeuden päätöksellä kaivospiiripäätös palautettiin kaivosviranomaisen uudelleenkäsittelyyn, koska hallinto-oikeus tulkitsi muun muassa asianosaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä eri tavalla kuin kaivosviranomainen.

Päivitetyssä kaivoslupahakemuksessa Hannukainen Mining on huomioinut asianosaisiksi kaikki kaivosalueen sisäpuoliset kiinteistöt ja kilometrin säteellä kaivosalueen ulkopuolella olevat kiinteistöt. Rajaus on laajempi kuin mitä hallinto-oikeus päätöksessään kaivospiiripäätöksestä linjasi.
– Olemme päätyneet jättämään laajemman rajauksen hallinto-oikeuden päätöksen pohjalta, jotta kuulemme laajasti asianosaisia. Laajempi rajaus ei liity kaivoksen päästöihin tai vaikutuksiin, vaan se perustuu vastuulliseen kaivostoimintaan, Koivumaa painottaa.

Kiertotalousratkaisut osaksi kaivostoimintaa

Kolariin suunniteltu kaivos sijaitsee vanhalla kaivosalueella, josta aikanaan louhittiin rauta- ja kuparimalmeja. Sittemmin tutkimukset ovat osoittaneet, että Kolarin kallioperästä löytyy myös muita hyödynnettäviä mineraaleja ja sivukiviä, joiden hyödyntämiseen Hannukainen Mining on myös hakenut lupaa.
Suomessa ei tuoteta lainkaan rautarikastetta. Kuparin tuotantoa varten rikasteet tuodaan suurelta osin ulkomailta, vaikka kuparia jatkojalostetaan Suomessa.
Jaana Koivumaan mukaan yrityksen paikallisuus sekä kotimaisessa omistuksessa oleva kaivos tulee vaikuttamaan positiivisesti Suomen kauppataseeseen ja vaikuttaa myös maan huoltovarmuuteen.
– Kaivosluvan saajan on otettava talteen kaikki taloudellisesti hyödynnettävissä olevat kaivosmineraalit. Tämän lisäksi pyrimme minimoimaan toiminnasta syntyvän loppusijoitettavan jätteen määrän. Esimerkiksi kaivoksen sivukivet tullaan erottelemaan laadun mukaisesti, jotta hyvälaatuiset kiviainekset voidaan hyödyntää murskeena muun muassa mökkien, kotien ja teiden pohjarakenteissa.

Hannukaisen kaivoshankkeen omistaa kotimainen, kolarilainen yritys Tapojärvi Oy, joka operoi parhaillaan Suomessa ja Ruotsissa yhteensä kuudessa eri kaivoksessa ja yhteensä kolmella eri terästehtaalla Suomessa ja Italiassa.
Tapojärvi kehittää koko ajan uusia kiertotalousratkaisuja, joita voidaan hyödyntää myös Kolariin suunnitellussa kaivoksessa. Koivumaan mukaan kehitteillä on ratkaisuja muun muassa kaivosten sulkemisrakenteisiin, vesienkäsittelyyn sekä pölynsidontaan.
– Haemme lupaa vanhalle kaivosalueelle. Seuraamme teknologista kehitystä ja otamme käyttöömme parasta mahdollista todennettua tekniikkaa, jolla voidaan minimoida kaivoksen vaikutuksia. Suomessa kaivostoimintaa tehdään vastuullisesti paikalliset olosuhteet ja ympäristö huomioiden, Koivumaa vakuuttaa.

Kaivoslupaviranomaiselle jätetty päivitetty lupahakemus on laaja kokonaisuus, jossa on mukana muun muassa aluetalousselvitys kaivostoiminnan taloudellisista vaikutuksista.
– Aikaisempaan verrattuna meillä on kunnan hyväksymä osayleiskaava, joka mahdollistaa kaivostoiminnan alueella. Kunnan hyväksynnällä on iso merkitys, kun tehdään kaivoslupapäätöksiä.
Hannukainen Mining toivoo saavansa kaivoslupapäätöksen vuoden vaihteessa. Myös ympäristö- ja vesitalouslupahakemus on tällöin ollut viranomaiskäsittelyssä vuoden.
– Toivomme, että ensimmäiset rikaste-erät saataisiin toimitettua asiakkaille vuoden 2026 aikana. Tällöin rakentamaan pitäisi päästä mahdollisimman pian, Koivumaa aikatauluttaa.