Kansanedustajat: Lappi tarvitsee kaivoksia

Lapin liiton vuosittain järjestämä Lapin kansanedustajien seutukuntamatka suuntautui tänä vuonna Tunturi-Lappiin. Kotimatkan aikana kansanedustajat kävivät tutustumassa Hannukainen Miningin kaivossuunnitelmiin ja Tapojärven teollisen kiertotalouden ratkaisuihin.

– Olemme tällä hetkellä luvitusvaiheessa. Toiveemme on, että infrarakentaminen pääsisi alkamaan vuoden 2025 aikana ja kaivos aloittaisi tuotannon 2028. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, jos lupia ei saada tai ne jäävät vuosiksi jumittamaan eri hallintoasteille, Hannukainen Miningin hankejohtaja Jaana Koivumaa taustoitti kaivoshankkeen tilannetta ja painotti, ettei luvituksen nopeuttaminen tarkoita sitä, ettei ympäristöasioista huolehdittaisi.

– En tarkoita, että lupavaatimuksia pienennettäisiin tai että raja-arvoja puolitettaisiin, vaan nimenomaan luvituskäytäntöjä sujuvoitettaisiin ja päällekkäisyyksiä poistettaisiin. Se olisi myös asianosaisten etu.

Lapin kansaedustajat olivat yhtä mieltä siitä, että Lapin kunnat tarvitsevat muiden elinkeinojen rinnalle myös kaivostoimintaa. Yksistään matkailun vetovoima ei riitä.

Esimerkiksi Kittilässä kaivoksesta saadut verotulot ovat kunnalle merkittävät ja mahdollistavat monipuoliset palvelut. Markus Lohi arvioi Kittilän kaivoksesta tulevan verotulon olevan noin 10 miljoonan euron luokkaa. Hän muistutti, että kaivostoiminnan lisäksi Kittilässä myös matkailu, metsä- ja porotalous menestyvät erittäin hyvin.

– Eri elinkeinot eivät poissulje toisiaan. Lapin mineraalit ovat meidän rikkaus, joka tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää kotimaisin voimin. Kolarissa kaivostoimintaa ei pelkästään suunnitella kotimaisin, vaan täällä se tehdään ennen kaikkea paikallisin voimin.

Kolarin kaivostoimintaa suunnitellaan kestävästi

Lapin kansanedustajat kiersivät Hannukaisen kaivosalueen, tutustuivat Tapojärven ja Hannukaisen rakentamaan koerakenteeseen ja pyörähtivät myös Rautuvaaran vanhalla kaivosalueella.

Lapin kansanedustajien puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä oli vieraillut alueella aikaisemminkin, mutta muille kansanedustajille alueella olevat vanhat louhokset ja sivukivikasat olivat yllätys.

– Olen lukuisia kertoja ajanut tästä ohi Ylläksellä käydessäni, mutta en ole koskaan huomannut näitä vanhoja sivukivikasoja, jotka ovat olleet täällä jo vuosikymmeniä. On hienoa, että vanhat alueet hyödynnetään uuden suunnittelussa, Katri Kulmuni kommentoi.

Hannukainen Mining ja Tapojärvi testaavat parhaillaan kaivosalueella uusia materiaaleja kaivostoiminnasta syntyvien sivukivien ympäristövaikutusten hallintaan. Toiminta liittyy TYPKI-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää ratkaisuja typpi- ja sulfaattipitoisten kaivosvesien stabilointiin sivuvirtapohjaisten betoni- tai peiterakenteiden avulla.

Tähän mennessä koetoiminnasta saadut tulokset ovat olleet lupaavia.

– Nämä uudet innovaatiot osoittavat, että tänä päivänä kaivostoimintaa on mahdollista tehdä kestävästi. Voimme olla ylpeitä siitä osaamisesta, mitä meillä on Suomessa ja varsinkin täällä Lapissa, Sara Seppänen sanoi.

Kolarin kaivos vahvistaa seutukunnan asemaa

Lapin kansanedustajien puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän mukaan Lapin kansanedustajat seisovat Hannukaisen kaivoshankkeen takana. Kolarin kunta tarvitsee lisää teollisuutta ja vihreä siirtymä strategisia mineraaleja, kuten Hannukaisesta louhittavaa kuparia ja rautaa.

– Kaivokset monipuolistavat työpaikkatarjontaa ja houkuttelevat pysyviä asukkaita. Tällä hetkellä matkailuala työllistää enimmäkseen naisia, kun taas kaivosala miehiä. Jos alueella on töitä perheen molemmille osapuolille, myös pysyvä muuttoliike muuttuu positiiviseksi. Kaivos mahdollistaa perheiden paluumuuton Lappiin ja myös Kolariin.

Ennen kotimatkan alkua kansanedustajat pysähtyivät kuvaamaan vielä Suomen pohjoisinta ratapölkkyä, joka sijaitsee vanhalla kaivosalueella Rautuvaarassa. Hallitusohjelmaneuvotteluissa mukana ollut Heikki Autto kertoi, että Kolarin radan sähköistäminen oli yksi keskeisimmistä tavoitteista.

– Kolarin radan sähköistäminen edistää myös suuria teollisuushankkeita. Kolarin kaivoksen rikastekuljetukset lisäävät osaltaan radan käyttöastetta ja ovat tärkeä osa hankkeen kannattavuutta. Kun rata saadaan nyt rakennettua, se avaa myös uusia jatkosuunnitelmia, Autto uskoo.

Kansanedustajien vierailun järjestäjänä toimi Lapin liitto, joka tekee aluesuunnittelua alueen ihmisten, kuntien ja yritysten kanssa yhteensovittaen erilaisia maankäytön intressejä.

– Kolarin radan sähköistäminen on tärkeää seutukunnan kehitykselle. Samoin monipuolinen elinkeinorakenne on osa Lapin menestystarinaa, kunta-asiantuntija Matti Pinola kommentoi.